Korouoma on Posiolla sijaitseva rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa korojoki. Alue on satoja miljoonia vuosia vanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä, joka myötäilee Kemijokivartta. Alueella kulkee päiväreitti, Koronjää 5km, sekä 25km pitkä vaellusreitti. Metsähallitus ylläpitää alueen runsaita retkeilypalveluita ja kohde onkin Suomen suosituin jääkiipeilypaikka. Korouoma on luonnonsuojelualuetta runsaan lajistonsa takia.
Suuntasimme Korouomaan ensimmäistä kertaa keväällä, juuri ennen kelirikkoa. Saukkovaaraan johtava tie on nääs hyvin huonossa kunnossa lumien sulaessa. Meilläkin oli epäonnea matkassa kun jäimme autolla jumiin tienreunaan, onneksemme perässä ajanut maasturi kiskoi meidät ylös!
Päiväreitti Koronjää on melko haastava mäkisestä maastosta johtuen, mutta maisemiltaan sitäkin antoisampi! Me lähdimme kiertämään reittiä myötäpäivään, eli ensiksi rotkon pohjalle katsomaan jääputouksia ja viimeiseksi laavuille. Reitti mutkitteli vanhaa hevostietä pitkin vuoroin nousten ja laskien. Näköalatasanteelle saavuttaessa oli ensimmäinen jyrkempi mäki alaspäin. Jyrkissä kohdissa on onneksi köysi, johon tukeutuen pääsimme liukumaan alas.
Rotkon pohjalle päästyä reitti ylitti Korojoen, joka solisi osin jäästä avoimena sillan alta. Reitti nousi ja laski jonkin verran ja pystyin kuvittelemaan kesäisen kauniit lehdot ja tulvaniityt paljastumaan lumen alta. Nytkin joutsenet lentelivät yllämme ja eläinten jälkiä näkyi siellä täällä. Tänne vielä palaamme kesällä! Jääputoukset tulivat vastaan tasaisin väliajoin ja nehän vasta upeita olivatkin!
Kanjonilaavuilla kuhisi väkeä kun sinne saavuimme, mutta hyvin kuitenkin mahduimme makkarat paistamaan. Suosittu kohde näköjään! Laavun tehokkuuden ruoan saantiin oli huomannut myös kuukkelit, joita lenteli lähi puissa useampi pari. Makkarat paistettua oli aika tarpoa viimeinen mäki takaisin autolle, olipa muuten mäki! Hiki nousi pintaan ja pohkeita kolotti, mutta Korouoman mahtavat maisemat mielessä senkin mäen jaksoi ylös.
